Laura Karotie,

25.08.2023

Kiinteistöt

Uudelleen nousseet sähkön hinnat muistuttivat jälleen mieleen, että sähkö oli myös viime talven kuumimpia puheenaiheita. Onneksi kaikki sähkön hintaa ja saatavuutta koskevat ennusteet eivät kuitenkaan käyneet toteen, koska talvi oli leuto ja tuulinen. Sähköä riitti tarpeeksi jokaiselle, eivätkä pahimmat hintaennusteet lopulta toteutuneet. Uusi ydinvoimalakin saatiin käyttöön. Elokuun lopussa nähdyt hintapiikit osoittavat kuitenkin, että viime talvi ei ehkä sittenkään ollut poikkeus. 

Aiheeseen on hyvä palata näin alkusyksystä, kun monissa yrityksissä laaditaan jo kovaa vauhtia ensi vuoden budjetteja. Kiinteistöjen investointeja suunnitellessa tulisi ottaa huomioon energiamurros ja palata takaisin viime talven keskusteluihin.

Vuoronvaihto 2023 -tilaisuudessa (katso tallenne täältä) Reijo Karhinen puhui kiinnostavasti tulevaisuuskuvista ja niiden huomioimisesta päätöksenteossa. Kiinteistöjen ja energiamarkkinan osalta näkymät ovat selkeät: kun siirrymme fossiilisista polttoaineista tuuli- ja aurinkoenergiaan, sähkön hinta vaihtelee entistä enemmän. Välillä sähkö on todella kallista, välillä sen kulutuksesta jopa maksetaan.

Suomen vuotuiseen sähkönkulutukseen ennustetaan 1,5-kertaista kasvua vuoteen 2035 mennessä. Kasvun taustalla ovat mm. liikenteen sähköistyminen ja lisääntyvä sähkön käyttö teollisuudessa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Toisin sanoen hiilineutraali Suomi kuluttaa yhä enemmän sähköä. 

Energiamurros siis jatkuu edelleen. Viime aikojen lähes ilmainen sähkö on vain yksi energiamurroksen ilmentymistä.

Miten kiinteistönomistajien kannattaisi reagoida energiamurrokseen?

Hyvin yleinen reaktio, johon olen viimeisen puolen vuoden aikana törmännyt, on ollut siirtää kiinteistön investointeja tulevaisuuteen ja leikata ylläpidon kuluja. Taloudellisten paineiden vuoksi energiahankkeita siirretään vuosilla eteenpäin ja huollossa keskitytään vain akuutteihin ongelmiin. Tämä on ihan ymmärrettävää: vaikka riskit eivät toteutuneet, kustannukset ovat kasvaneet inflaation myötä, joten kiinteistön talous halutaan saada tasapainoon.

Tällainen ajattelu ei kuitenkaan ole pitkäjänteistä. Sähkön hinta voi nousta korkealle taas ensi talvena. Tai jos ei ensi talvena, niin varmasti tulevina vuosina, kun nopea sähköistyminen kasvattaa kysyntää.

Suunniteltujen korjausten siirtäminen hamaan tulevaisuuteen taas kasvattaa kiinteistön korjausvelkaa. Rakennusteollisuuden arvion mukaan velkaa on kertynyt jo 30–50 miljardin euron edestä. Vertailun vuoksi koko rakennuskantamme arvo on noin 350 miljardia euroa.

Investoinnit on kuitenkin tehtävä ajallaan, mikäli haluamme torjua ilmastokriisiä ja nostaa Suomen hallitusohjelman mukaisesti puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää kiinteistöiltä sekä energiansäästöä että kykyä sopeutua energianhinnan vaihteluihin. Toistaiseksi joustoa tapahtuu lähinnä energiantuotannossa – kiitos vesivoiman – ja teollisuudessa.

Investoinnit kannattaa tehdä ajoissa – se on yhteiskunnan etu

Miksi investoinnit kannattaa tehdä suunnitelmien mukaan ja hyvissä ajoin? Jos tarvittavia investointeja ei tehdä kiinteistökantaan ajallaan, meillä on pian isoja resurssiongelmia selätettävänä. Yhtäkkiä saatamme olla tilanteessa, jossa kaikki yrittävät tehdä samoja investointeja samaan aikaan. Näin voi tapahtua esimerkiksi vuosina 2028–2030, kun puhtaan energian murros on lyönyt lopullisesti läpi. Meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi resursseja toteuttaa kaikkia hankkeita kerralla, jolloin kustannusten nousua ei voi välttää.

Säästäminen nyt saattaakin tarkoittaa merkittävästi suurempia hankekustannuksia tulevaisuudessa. Samaan aikaan investoinneista saatavat taloudelliset hyödyt siirtyvät eteenpäin. Tulevaisuuden yleistä taloustilannetta on myös hyvin hankala ennustaa. Seuraava nousukausi voi hyvinkin olla vasta vuosien päässä. Kannattaako siis odotella parempia aikoja vai yrittää päästä kiinni hyötyihin heti?

Kiinteistönomistajilta vaaditaan kunnianhimoa aloittaa todellisten hiilineutraaliutta ja älykiinteistöjä edistävien toimenpiteiden toteuttaminen – se on yhteiskunnan etu. Pienempi hiilijalanjälki tuo useita hyötyjä: se nostaa kiinteistön arvoa, edistää ESG-kriteerien saavuttamista ja helpottaa rahoituksen saamista.

Käytännössä kiinteistöihin tulee rakentaa kulutusjoustoa vastaamaan energiantuotannon vaihteluja. Sitä kutsutaan energiaviisaudeksi – energiaviisailla valinnoilla saadaan optimoitua kiinteistö juuri siihen mittariin kuin halutaan. Kiinteistö voi tilanteen mukaan hyötyä sekä halvasta että kalliista sähkönhinnasta. Konkreettiset keinot tähän ovat jo olemassa.

Energiakriisiä ei ole selätetty, joten kiinteistöjä täytyy jatkossakin kehittää, mahdollisesti jopa enemmän kuin aiemmin. Mielestäni se on kaikkien kiinteistönomistajien yhteiskunnallinen vastuu. Energiaviisaita valintoja tekevät kiinteistönomistajat ovat murroksen edelläkävijöitä – oletko sinä yksi heistä?