Kausi 2, jakso 1: Miten kulutusjousto auttaa vähentämään energiankäyttöä?
Tervetuloa Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa -podcastin toisen tuotantokauden pariin. Tällä tuotantokaudella tulemme hieman laajentamaan katsantokantaa kiinteistöistä myös teollisuuteen. Tulemme siis puhumaan energian tuotannosta ja teollisuuden roolista hiilineutraalin yhteiskunnan edistämisessä. Podcastin juontaa Jaakko Soudunsaari.
Mitä oikein on kulutusjousto?
Jaakko: Harva asia on puhuttanut suomalaisia viime aikoina yhtä paljon kuin energian ja erityisesti sähkön hinta. Energiansäästössä ja energiankulutuksen kohdistamisessa on otettu suuria edistysaskelia. Monissa kodeissa laskettu sisälämpötilaa, kaupoissa sammutettu olutkaappien jäädytyksiä ja tehtaissa siirrytty yötyöhön. Mutta miten voisimme päästä näistä hätätoimenpiteitä mittaviin ja pysyviin muutoksiin koko yhteiskunnan tasolla?
Yksi ratkaisu tähän on kulutusjousto. Kulutusjouston saloja tänään ovat avaamassa meille Caverionin Harri Paukkeri ja Tuuka Glad. Tervetuloa Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa -podcastiin! Voisitteko kertoa lyhyesti, keitä olette?
Harri: Olen Harri Paukkeri ja työskentelen Caverion Teollisuuden puolella. Vastaan siellä digitaaliset ratkaisut -yksiköstä.
Tuuka: Tuuka Glad, Caverion Suomen digitaalisten palveluiden yksikössä järjestelmäpäällikkönä ja tässä kiinteistöjen digitalisaation parissa työskentelen.
Jaakko: Lähdetään sitten päivän aiheeseen ja ensimmäinen kysymys menee Tuukalle: mitä oikein tarkoittaa kulutusjousto ja miten se eroaa kysyntäjoustosta, joka ehkä on monille tutumpi termi?
Tuuka: Tässä on ehkä viime aikoina alkanut vähän yleistyä kulutusjousto-termi tässä yhteydessä. Paremminhan me puhekielessä ja historiasta tunnetaan kysyntäjousto-sana silloin kun tarkoitetaan sitä, että pyritään ohjaamaan joko jotain prosessia tai kiinteistöissä ilmanvaihtoa sen mukaan, milloin se on tuotannon tai energian hinnan tai muun vastaavan kannalta kannattavaa.
Kulutusjousto viittaa enemmän siihen, että kiinteistön tai energian loppukäyttäjä alkaa itse joustaa omien etujensa mukaisesti. Eli joko sillä tavalla, että hän keskittää sitä kulutusta niille ajoille, kun se on halvempaa, tai sitten niin, että joko kiinteistön käyttö tai teollisuuden prosessi ei vaadi tiettyinä aikoina energiaa ja käyttö pyritään siirtämään niille ajoille, milloin sitä enemmän vaaditaan.
Kysyntäjousto on enemmän viitannut usein siihen, että jousto on energiantuottajien puolella. Kulutusjousto-termi yrittää nyt kuvata sitä, että näitä toimenpiteitä pyrkii tekemään energian loppukäyttäjä.
Jaakko: Entä Harri, miten kulutusjoustoa voidaan hyödyntää teollisuuden puolella?
Harri: Teollisuus on siitä mielenkiintoinen, että Suomen sähkön kulutuksesta yli 40 % kuluu teollisuudessa. Siellä on siis tosi paljon potentiaalia. Tietenkin osa yrityksistä on jo pidempäänkin kulutusjoustoa tehnyt, mutta nyt sähkön hintojen nousun ja kriisin vaikutuksesta kiinnostus on kasvanut selvittää, mitä voidaan tehdä.
Tässä on monia mahdollisuuksia: ihan manuaalinen tuotannon optimoinnin suunnittelu, kuten tuossa alussa mainitsitkin, eli siirretään esimerkiksi tuotantoa yöhön silloin kun kysyntää on vähemmän ja sähkön hinta halvempi. Tämä on yksi aika nopeakin keino, jos teollisuusyritys ja prosessit sallivat tuotannon ajoittamisen tällä tavalla.
Toinen keino on tietenkin vähentää tuotantoa itsessään, eli leikata sähkön käyttöä silloin kun sähkö on kallista. Yrityksen saamat hyödyt tässä ovat energiasäästöt, mutta myös se, että se pystyy osallistumaan esimerkiksi säätösähkömarkkinoille. Eli tarjotaan hinta sille, että pudotetaan sähkönkulutusta: tällä hinnalla voidaan tiputtaa kulutusta, jos siihen tuotanto kykenee. Siinä on mielenkiintoinen mahdollisuus yrityksillä, koska silloin kun sähkönhinta on korkealla ja sanotaan vaikka vartin sisällä pystyy reagoimaan vähentämällä tuotantoa, niin saattaa olla hyvinkin iso mahdollisuus saada hyvä hinta siitä.
Digitalisaatio kulutusjouston tukena
Jaakko: Eli onko tyypillisesti niin, että jos normaalisti on kaksi tuotantolinjaa, niin sitten kun energia on kallista niin pudotetaan vaikka toinen väliaikaisesti käytöstä? Vai millaisia nämä optimointitoimenpiteet ovat?
Harri: No voi olla näinkin, mutta esimeriksi prosessin eri vaiheissa pystytään varastoimaan jotain välitavoitetta. Eli pystytään ikään kuin valmistamaan välituote jo varastoon silloin kun kysyntä on pienempi ja sähkönhinta halpa. Ja toki jos on sellainen tuotantovaihe, joka syö paljon sähköä ja se voidaan ajaa ylös ja alas nopeasti, niin silloin voi osallistua säätösähkömarkkinaan ja pudottaa tuotannon pois tai vähentää sitä, kun sille on tarvetta.
Jaakko: Miten sitten Tuuka kiinteistöjen puolella? Minkälaisia ovat toimenpiteet? Miten kulutusjoustoa voidaan hyödyntää?
Tuuka: Ehkä kaikista yleisin tapa hyödyntää kulutusjoustoa liittyy ilmanvaihtoon. Se on iso osa kiinteistöjen kulutusta ja myös sellainen osa, joka tavallisesti on hyvin keskitetysti ohjattu. Jos ajattelee tässä ylipäätänsä kiinteistöjen haastetta teollisuuteen verrattuna, niin vaikka kiinteistöissäkin energiaa kuluu paljon – Suomessa noin 30 %, Euroopan tasolla vähän enemmänkin – niin kiinteistöjen haaste on siinä, että energiankulutus on hyvin pirstaleista. Kiinteistöjä on paljon ja kiinteistöjen sisällä on paljon energiaa kuluttavia laitteita.
Tämä usein on se kiinteistöjen haaste, mutta siinäkin aika on nyt muuttumassa. Kiinteistöjen digitalisaatiohan on asia mistä on puhuttu pitkään, ja nyt se alkaa saavuttaa sitä pistettä, että kriittisen massan keskitetty ohjaaminen alkaa olla käsillä. Aikaisemmin on ollut niin, että me olemme pystyneet ohjaamaan jonkun ulkoisen indikaation perusteella niin pientä osuutta kiinteistöistä tai kiinteistön kulutuksesta, että se ei ole ollut kannattavaa. Mutta nyt digitalisaatio alkaa sanotaanko lunastamaan niitä lupauksia mitä sille on asetettu. Me pystytään muuttumaan enemmän suuntaan, missä kiinteistötkin reagoi ympäristöönsä myös muuten kuin pelkästään siltä osin, miten se kiinteistön käyttö siellä tapahtuu. Ilmanvaihdon ohjaaminen on se kaikista yleisin ja niihin mekin on tässä nyt viime aikoina keskitytty.
Jaakko: Osaatko sanoa suoralta kädeltä, että minkälaisia säästötavoitteita voidaan havitella tuolla kulutusjoustolla?
Tuuka: No sanotaan näin että jos ei ihan varsinaisiin euroihin ja megawatteihin ja kilowatteihin tässä mene, niin kun tämä energiakriisi on nyt ollut käsillä, niin EU:stahan on myös tehty suosituksia siitä, miten kiinteistöjen tulisi reagoida energian tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin. EU on suosittanut sellaista mallia, että kiinteistön kulutusta täytyisi vähentää 10 % kokonaiskulutuksesta, eli 3–4 tuntia vuorokaudesta. Tämä asettaa joitain tavoitteita siitä, että jos kiinteistö on tietyn ajan käytössä niin 3–4 tuntia olisi se vähennettävä osuus ja semmoisesta 10 prosentista siitä kokonaiskulutuksesta puhuttaisiin.
Jaakko: Okei, eli kuitenkin ihan merkittävästä määrästä. Mainitsit Tuuka äsken, että nyt digitalisaatio on alkanut lunastaa niitä odotuksia mitä on annettu. Millaista tekniikkaa tai muita prosesseja se kulutusjouston hyödyntäminen vaatii?
Tuuka: No sanotaan näin, että varmaan yleisellä tasolla kaikissa kiinteistöissä voidaan tehdä jotain kulutusjoustoa. Mutta ehkä tuossa aikaisemmassakin vastauksessa vähän viittasin siihen, että se ei ole ollut aina kannattavaa: osassa kiinteistöjä joudutaan tekemään niin paljon toimenpiteitä, jotta me kyetään siihen kulutusjoustoon. Esimerkiksi se, että ilmanvaihto reagoi sähkön kalliiseen hintaan, vaatii niin paljon investointeja siihen kiinteistöön, että se ei ole kannattavaa sen takia. Investoinnit kannattaa mieluummin sitten ohjata kiinteistön perusparantamiseen ja sitä kautta saavuttaa ne hyödyt, kuin että investoimme pelkästään kulutusjouston sallimiseen.
Mutta jos noin niin kuin yleisesti ajatellaan, että mitkä kiinteistöt on sitten nykypäivänä niitä helpoimpia ja missä me pystymme sitä kustannustehokkaasti tekemään, niin ne on tavallisesti nämä kiinteistöt missä on joku digitaalinen ohjausjärjestelmä, ehkä tuttavallisemmin rakennusautomaatiojärjestelmä, ja se järjestelmä on sellainen, jossa on rajapintoja siihen, että voidaan tehdä keskitettyä ohjausta. Ja totta kai se, että se keskitetty ohjaus ylipäätänsä voidaan tehdä, eli antaa indikaatio sille järjestelmälle tehdä niitä kulutusleikkauksia ulkoisesti, niin sitä varten tietysti täytyy olla jonkinnäköiset yhteydet sinne kiinteistöön.
Jaakko: Eli käytännössä suht moderni rakennusautomaatio ja sitten jonkinlainen etäyhteys sinne kiinteistöön. No entäs teollisuuden puolella? Vaatiiko se siellä jonkinnäköistä erityistä tekniikkaa? Vai puhutaanko samoista asioista?
Harri: Joo, samoista asioista. Toki ohjelmisto keskeisenä ja sitten siihen vielä lisäksi akku- ja super- tai ultrakondensaattoriratkaisut ja muut, millä pystytään myös siihen reagoimaan, että saadaan energiaa talteen ja pystytään purkamaan nopeasti silloin kun on tarve. Se toki vaatii muutenkin teknologiaa, mutta sitten lisäksi näitä ohjelmistoja. Mutta samantyyppisistä asioista kyse, että pitää pystyä rakentamaan se säätö sinne automaatioon sen pohjalta, että mikä se itse markkinakysynnän kysynnän tilanne on.
Kulutusjousto vastaa anergiamarkkinan murrokseen
Jaakko: No jos mennään nykytilanteesta tai tämän talven kärvistelystä vähän kohti tulevaisuutta, niin millaisia muutoksia tässä energiamarkkinassa kenties on tapahtumassa?
Harri: Nyt ihan hiljattain saatiin lukea viime vuoden lukuja siitä, paljonko on tullut tuulivoimaan kapasiteettia. Viime vuonna valmistui 2 430 megawattia, mikä on aika valtava määrä – tuulivoiman kokonaiskapasiteetista karkeasti 40 %.
Nämä uusiutuvat aurinko ja tuuli, kuten tiedetään, on sääriippuvaisia. Ja uusiutuvien energiatuotanto tulee lisääntymään sillä lailla, että sähkömarkkina ei ole enää niin joustava kuin aikaisemmin ja sitä varten kulutusjoustoa tarvitaan. Aiemmin kuitenkin sitä tuotantoa on pystytty säätämään muilla polttoaineilla ja tuotantolaitoksilla paremmin siihen kysyntään vastaamaan, mutta nyt tietenkin se sillä lailla muuttuu, että uusiutuvat ei niin hyvin siihen taivu. Silloin kun ei tuule tai paista, niin sieltä ei sitten saada sähköä, ja sitä kautta pitää pystyä kulutusta joustamaan tai pudottamaan. Toisaalta sitten mitä uutta teknologiaa ja ratkaisuja kehitetään, niin pystymme varastoimaan sitä energiaa niin, että silloin kun ei uusiutuvia saada, niin pystyy sillä korvaamaan ja tasapainottamaan kulutuksen ja tuotannon.
Ja sitten toki mitä vetytaloudesta puhutaan, niin silläkin pystytään tasapainottaamaan kulutusta ja tuotantoa. Jos valmistetaan vedestä sähköllä vetyä, jota pystytään sitten taas varastoimaan, ja silloin kun ei ole uusiutuvia saatavilla, niin pystyy sitten sitä käyttämään polttoaineena, tehdä siitä sähköä tai lämpöä. Se on tietenkin yksi iso asia, joka on tulossa.
Jaakko: Eli tätä hinnan vaihtelua tulevaisuudessakin tulee tapahtumaan paljon?
Harri: Tulee tapahtumaan. Varmasti tulee niitä aikoja, että sähköä on tosi paljon saatavilla ja sähkö on halpaa, ja sitten on niitä, milloin sitä ei ole ja hinta heti pomppaa.
Siitä sitten ylemmäs, että mitä sitten kulutusjousto on, niin satsataan ensinnäkin kartoittamalla, mitä siihen pystytään omassa yrityksessä tekemään, missä pystytään leikkaamaan kulutusta silloin kun on tarve, miten pystytään tuotantoa optimoimaan sähkömarkkinan mukaan. Se on yksi vaihe. Sitten mietitään, miten investoidaan teknologian uusiin ratkaisuihin, ohjelmistoihin ja muihin. Niille on tarvetta tulevaisuudessa kuitenkin vahvasti – tämä asia ei mene ohi tämän talven jälkeenkään, vaikka olisikin jo vähän parempi tilanne.
Jaakko: Jos puhutaan siitä, että energian hinnanvaihtelut tulee jatkossakin olemaan isoja ja varavoiman ylläpitäminen on kallista tai jopa mahdotonta, niin mitä toimenpiteitä kiinteistössä sitten voidaan tehdä, jotta vastataan tähän tulevaan muutokseen?
Tuuka: Ehkä jos lähtee siitä liikkeelle, että meillä on kiinteistöpuolella tällä hetkellä oikeastaan kahdenlaisia mahdollisuuksia kulutusjoustossa. Tavallisin malli on juuri se, että kiinteistöä pyritään joustamaan hinnan perusteella ja sitä mekin on tässä viime aikoina paljon toteutettu. Toinen vaihtoehto on osallistua näihin reservimarkkinoihin ja saada sitä kautta markkinoilta korvausta joustoreservistä.
Reservimarkkina tällä hetkellä soveltuu aika huonosti kiinteistöihin. Siihen on useita syitä, miksi se soveltuu huonosti kiinteistöihin ja sitten se on myös syy, että aika paljon on keskitytty nimenomaan hintaperusteisen kulutusjoustoon, koska se on tavallaan vapaampaa ja soveltuu paremmin kiinteistöihin. Toisaalta se myös tuottaa enemmän tuloksia kiinteistön omistajalle. Mutta jos ajattelee yleisesti tätä energiamarkkinan murrosta ja sitä, että uusiutuvan energian myötä sähkönkin tuotanto tulee enemmän vaihtelemaan jatkossa ja mainitsin aikaisemminkin sen, että EU:kin on säädöksiä siitä asettamassa. Myös kiinteistöjen täytyy osallistua verkon joustoon, ja jotta kiinteistötkin pystyisi siihen osallistumaan ja siihen pystyttäisiin vastaamaan, niin ihan noin yleisellä tasolla me tarvittaisiin varmasti enemmän toimialojen välistä yhteistyötä.
Ensinnäkin niiden keinojen osalta ja tässä oman toimenkuvani osalta tietoteknisiä ratkaisuja pitäisi tuoda lähemmäs sitä kiinteistöjen rautaa, jotta me pystymme tekemään entistäkin joustavammin niitä toimenpiteitä. Toisaalta tässä kun ollaan Harrin kanssa, niin teollisuuden ja Fingridin ja energiayhtiöiden pitäisi tehdä enemmän varmasti yhteistyötä tulevaisuudessa siitä, miten se jousto tapahtuu. Energiantuotanto ja energiankulutushan on osa samaa järjestelmää. Se kokonaisuus ei varmasti tule koskaan toimimaan niin, että siellä on vain yksi osapuoli, joka tekee toimenpiteitä ja muut ei. Yhteistyötä tulevaisuudessa vaaditaan lisää.
Jaakko: Millaista se yhteistyö voisi olla, Harri?
Harri: No ensinnäkin nimenomaan se, että se tuotanto ja kulutus pitää olla koko ajan tasoissa. Fingrid pitää koko ajan huolta siitä, ja nämä reservimarkkinat on hyvä mahdollisuus: monta eri markkinapaikkaa, mihin pystyy sitten yritykset osallistumaan.
Yksi, mitä varmasti teollisuudessa isot sähkönkuluttajat käyttää, on tämä säätösähkömarkkina missä on vartti aikaa reagoida esimerkiksi pudottamalla isosti kulutusta. Sitten on tämmöiset nopeammat reservit, joissa pitää reagoida minuuteissa. Tähän tarvitsee taas varmasti uusia ratkaisuja ja uutta teknologiaa, jotta markkinoille osallistuja pystyy täyttämään ne vaatimukset mitä siellä tulee vastaan.
Itse ajattelen, että näillä markkinoilla on paljon mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, kun yritykset sen tunnistaa ja tekee niitä toimenpiteitä itse, että ne voivat osallistua markkinoille. Tietenkin yksi on tämä yleisin day ahead- tai spot-hinta. Jos yrityksillä on omaa sähköntuotantoa, niin sitä pystyy myymään. Siellä on valmiina markkina, mihin pystyy sitten osallistumaan tuotannon ja kulutuksen tasapainottajana.
Jaakko: Osaatteko kertoa esimerkkejä siitä, että miten kulutusjoustoa jo nyt hyödynnetään ja miten on kenties tulevaisuudessa?
Tuuka: Meillä on tässä viime aikoina toteutettu kulutusjouston osalta kahdenlaisia ratkaisuja. Toinen on tämä mainittu hintaan perustuva ohjaus ja Harri mainitsikin tuossa tuon spot-hinnan ja day ahead -hinnan. Meillä on mekanismi toiminut sillä tavalla, että huomisen hinnan perusteella muodostetaan kiinteistöön aikataulu siitä, että miten tai minä tunteina kulutusta vähennetään. Ohjesääntönä on pyritty noudattamaan EU:n ohjeita siitä, miten kulutusta pitäisi joustaa, kuinka monta tuntia ja niin poispäin. Ja totta kai sitten nämä kiinteistön käyttötarkoitukset on aina huomioitava – kulutusjousto ei sovi tietenkään kaikkiin kiinteistöihin. Tavallisesti me teemme sitä joustoa talotekniikalla ja talotekniikan tarkoitus on kuitenkin tuottaa kiinteistöön olosuhteet sitä käyttötarkoitusta varten. Se on se ensimmäinen prioriteetti. Toiset kiinteistöt sopii siihen tarkoitukseen siis paremmin, että olosuhteista voidaan joustaa enemmän kuin toisissa kiinteistöissä.
Sitten tässä on Fingrid ottanut tällaisen vapaaehtoisen sähköjärjestelmän tuki --menettelyn käyttöön tämän talven ajaksi. Olemme meidän asiakkaiden kanssa toteuttaneet niitä ratkaisuja, millä meidän asiakaskiinteistöt on pystyneet osallistumaan tähän sähköjärjestelmän tuki -menettelyyn. Silloin kun Fingridiltä tulee pyyntö, että järjestelmässä mukana olevat toimijat vähentää sähkön kulutusta, kun sähköpulan riski on suuri, niin me ollaan sitten tehty sellaisia ratkaisuja millä me pystytään automatisoimaan kulutuksen pienentäminen sen käskyn mukaisesti. Tämän tyylisiä toteutuksia on nyt tänä talvena tehty.
Me on pyritty siihen, kuten sanoinkin tuossa alussa, että se kiinteistön digitalisaation kyvykkyys ja laajuus alkaa saavuttaa sitä pistettä, jolloin tämä tulee kannattavaksi ja on pyritty toteuttamaan tätä sellaisissa kiinteistöissä, missä me ei vaadita mitään erillisiä investointeja. Nykyään tosiaan tilanne alkaa olla se, että ilman niitä investointejakin me saadaan aika isoja kiinteistömassoja kokoon.
Jaakko: Eli melkein sormia napsauttamalla saadaan käyttöön?
Tuuka: Kyllä, just näin.
Jaakko: Mainitsit tuossa vielä, että tiettyihin kiinteistöihin sopii ja tiettyihin ei. Mitkä on niitä kaikkein potentiaalisimpia kiinteistöjä kulutusjoustolle?
Tuuka: Varmaan ihan jokainen itse voi ajatella, että sellaiset ovat potentiaalisia kiinteistöjä, missä olosuhteet ei ole niin kauhean kriittiset. Tavallisessa arkipäivässä kun me käymme esimerkiksi kaupoissa ja muissa niin me kuljemme ulkovaatteet päällä, joten tavallisesti kaupassa sisällä on yleensä aina vähän parempi kuin ulkona. Tämän tyylisissä tiloissa pystymme aika paljon sallimaan olosuhteen vaihtelua.
Ja ehkä jos ajattelee niitä huonosti soveltuvia kohteita, niin sitten on varmasti kaikennäköisiä teollisuuteen liittyviä, varastoja, missä säilytetään jotain elintarvikkeita tai muita tämän tyylisiä tuotteita, mitkä ei oikein salli sitä olosuhteiden vaihtelua. Ja kyllä se tietysti tuollaisissa toimistokiinteistöissäkin jos useamman tunnin on ilmanvaihto pois päältä, niin se aletaan jo huomaamaan. Ehkä ne soveltuvat kiinteistöt on just niin kuin itse kukin pystyy ajattelemaan, sellaiset missä olosuhteilla ei ole niin suurta merkitystä.
Jaakko: Huomaa, että täällä studiossakin tulee lämmin kuin sammutetaan ilmanvaihto äänityksen ajaksi. Miten sitten teollisuuden puolella kulutusjouston hyödyntäminen? Tuleeko mieleen esimerkkejä, mitä on tehty jo?
Harri: No joo, yksi yksinkertainen esimerkki pohjautuu myös tähän spot-hintaan ja tällaiseen laitteiden operointiajoitukseen. Vesivoimapuolella on pumppausasemia, jotka käytännössä patoaltaasta pumppaa veden jokivallin yli takaisin jokeen. Ne ei operoi siellä läpi vuorokauden ja simppelisti on ajoitettu pumppaukset sitten sellaisiin ajankohtiin, kun sähkön hinta on alhaisimmillaan. Se on sellainen yksinkertainen esimerkki, millä pystyy nimenomaan sen spot-hinnan kanssa pelaamaan. Kun hinnat sitten julkaistaan seuraavalle vuorokaudelle, niin pystyy automaattisesti sen hinnan mukaan ajot tekemään.
Metsäteollisuus tietenkin on iso sähkökuluttaja. Paperitehtailla mekaanisen massan valmistus on esimerkiksi sellainen vaihe, mikä on kuluttaa paljon sähköä. Mutta toisaalta mekaanista massaa pystyy varastoimaan siiloihin ja sillä tavalla ohjaamaan, että milloin sitä tuotantoa tehdään. Valmistetaan silloin kun kysyntä on pienempää ja hinta halvempaa, eli yksi esimerkki sellaisesta prosessivaiheesta missä pystyy osallistumaan esimerkiksi sääntömarkkinaan.
Se toki vaatii sen ensinnäkin, että sitä vaihetta pystytään nopeasti säätämään ylös ja alas. Toisaalta, jos se kuluttaa paljon sähköä, niin siinä on tietenkin paljon sitten joustopotentiaalia ja se on sitä kautta järkevää. Mutta tiedetään se, että monet tuotantoprosessit kuitenkaan ei sallisi sitä, että sieltä pystyisi pudottamaan jotakin pois. Tuotanto on usein sen tyyppinen, että sen tulee olla jatkuvasti päällä ja jos se ajetaan alas niin siinä kestää kauan ajaa ylös, eli se ei siihen taivu.
Jaakko: Eli voisi ehkä tiivistää: kulutusjoustossa on kyse usein siitä, että olemassa olevaa tekniikkaa ajetaan järkevämmin ja käytetään sitä tekniikkaa silloin kun sitä tarvitaan. Silloin kun ei tarvita, niin ajetaan pikkaisen pienemmällä teholla tai kokonaan sammutetaan, kun sen ajaminen on kalleinta.
Kiitoksia paljon vierailustanne Harri Paukkeri ja Tuuka Glad!
Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on Caverionin podcast, jossa puhutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta kiinteistöissä ja teollisuudessa, eli siellä missä iso osa päästöistä syntyy. Muista tilata podcast omasta podcast-sovelluksestasi niin saat aina tiedon, kun uusi jakso julkaistaan. Jätä myös arvostelu tai lähetä palautetta, kysymyksiä ja vaikkapa toiveita tulevista vieraista osoitteeseen podcast at caverion.com.
