Hyöty 2015 haastaa kunta-alaa kehittämään rohkeasti palveluverkkoaan

Hyöty 2015 haastaa kunta-alaa kehittämään rohkeasti palveluverkkoaan

Torstaina 7.5. järjestettävän Hyöty 2015 -seminaarin teemana on Tulevaisuuden palveluverkot
-rohkeus kehittyä. Kunta-alan vaikuttajille tarkoitetussa keskustelufoorumissa kuullaan tulevaisuuden oppimisympäristöistä, paneudutaan toimitiloista muodostuvan palveluverkon haasteisiin sekä syvennytään tulevaisuuden tavoitteita ja tarpeita tukeviin ratkaisuihin. Tilaisuuden järjestävät Caverion, Granlund, JB Eversheds, SEB ja YIT Crowne Plazassa, Helsingissä.

Palveluverkoilla tarkoitetaan kunnan ylläpitämiä palveluja, jotka sijaitsevat hajautettuna kunnan alueella erilaisissa toimitiloissa. Kuntien kiinteistöistä 2/3 on kouluja ja päiväkoteja, kuudesosa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia ja loput muita rakennuksia, kuten kunnantaloja, liikuntahalleja ja kirjastoja.

Seminaarin järjestäjät kannustavat kuntia ajattelemaan palveluverkkoja laajasti eikä vain yhtä rakennusta kerrallaan.

”Kuntien kannattaa pohtia, mikä olisi järkevä toimitilaverkon koko ja sijoitus, jotta varmistetaan palveluiden tasapuolisuus tulevaisuudessa, kun teknologiat kehittyvät vauhdilla. Perinteinen luokkahuone, jossa opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat, ei palvele tämän päivän opetusta”, toteaa hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä.

”Kuntien toimitilaverkon tiivistämisellä on saavutettavissa huomattavat säästöt. Esimerkiksi uuden tiiviin kouluverkon investoinnin takaisinmaksuaika on hiukan yli 10 vuotta, kun otetaan huomioon tilasäästöjen lisäksi myös kaikki toiminnalliset säästöt. Elinkaarimalli on loistava tapa kehittää koulu- ja päiväkotiverkkoa”, toteaa myyntipäällikkö Jukka Siltanen Caverionista.

Esimerkiksi Porvoo on lähtenyt järjestämään palveluverkkoaan elinkaarimallilla. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kertoo seminaarissa, mitkä ovat olleet elinkaarihankkeen suurimmat hyödyt niin kaupungille kuin kaupunkilaisille. 

Miten kehitetään palvelu- ja toimitilaverkkoja?

Seminaarissa etsitään ratkaisuja palvelu- ja toimitilaverkon kehittämiselle.

”Kuntien pitäisi olla luovia ja rohkeita tekemään asioita uudella tavalla. Kuntien nykyiset rakennukset ovat keskimäärin yli 40 vuotta vanhoja. Tällainen toimitilaverkko ei ole taloudellisesti järkevä eikä tue nykyisiä oppimiskäytäntöjä. Toiminnan sisältö ja tavoitteet ovat muuttuneet siitä, kun kiinteistöt rakennettiin. Lisäksi jopa 25 prosenttia koulu- ja päiväkotilapsista on tiloissa, joissa on sisäilmaongelmia”, kertoo johtava asiantuntija Heikki Lonka Granlundilta.

Longan mukaan toimitiloista muodostuvan palveluverkon uusimisella saataisiin merkittäviä säästöjä. Hän laskee, että uusilla koulu- ja päiväkotiverkoilla voitaisiin saada 1,2 miljardin vuosittaiset säästöt. Investoimalla 9,5 miljardia ja huomioimalla 4 miljardin korjausvelka, olisi varsinainen investointi 5,5 miljardia. Uusi verkko olisi edullisempi käyttää ja rahoittaisi itse itsensä. Käyttökuluista kiinteistökulujen eli vuokrien osuus on vain 20 prosenttia, kun varsinaisen toiminnan osuus on 80 prosenttia.

Seminaarissa on kaksi paneelikeskustelua, joista ensimmäisen aiheena on palvelu- ja toimitilaverkon nykytila ja tarpeet. Paneelikeskusteluun osallistuvat Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas, dosentti Olli Niemi Suomen Ylioppilaskiinteistöistä ja Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.   

”Kuntaliiton ja RAKLIn kanssa on jo tehty elinkaarimalleihin liittyvät sopimusmallit, eli asiassa on päästy jo hyvälle alulle. Toivottavasti kuntien palveluverkot laajenevat koskemaan työssäkäyntialueita esimerkiksi koulu- ja päiväkotiverkkojen suhteen. Käyttömenojen kannalta tästä on saatavissa todella merkittävät säästöt”, Tarmo Pipatti toteaa.

Toisessa paneelikeskustelussa pyritään löytämään ratkaisuja nykytilanteen parantamiselle ja kehittämiselle. Keskustelijoina ovat Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola, Jyväskylän kaupungin kiinteistöjohtaja Esko Eriksson sekä Tuusulan lukion oppilaita. Keskustelun aiheita ovat mm. miten määritellään hyvä kouluverkko ja miten toteutetaan uudenlaiset oppimisympäristöt.

Lisätiedot:

Caverion, Jukka Siltanen, myyntipäällikkö, puh. 050 390 1105, jukka.siltanen@caverion.fi
Caverion, Kirsi Hemmilä, viestintäpäällikkö, puh. 050 390 0941, kirsi.hemmila@caverion.fi

Liitteet