Kannattavuus ja kassavirta kasvoivat, operatiivinen toiminta parani suunnitelman mukaisesti
1.7.–30.9.2014
· Tilauskanta: Tilauskanta syyskuun lopussa oli 1 379,5 (1 296,0) milj. euroa, kasvua 6 prosenttia syyskuun 2013 lopusta.
· Liikevaihto: 566,7 (594,8) milj. euroa.
- Liikevaihto laski 3 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna.
· Käyttökate: käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 25,3 (26,8) milj. euroa eli 4,5 (4,5) prosenttia liikevaihdosta.
- Kannattavuus parani edellisestä vuosineljänneksestä, ja käyttökateprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli samalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.
- Käyttökate kertaluonteiset erät mukaan lukien oli 21,5 (23,3) milj. euroa eli 3,8 (3,9) prosenttia liikevaihdosta.
· Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 20,5 (11,1) milj. euroa.
· Käyttöpääoma: 49,4 (119,9) milj. euroa syyskuun lopussa. Tavoitteena on negatiivinen käyttöpääoma vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tavoitteeseen pyrkiminen etenee suunnitellusti.
1.1.–30.9.2014
· Liikevaihto: 1 746,4 (1 855,5) milj. euroa.
- Liikevaihto laski 3 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna.
· Käyttökate: käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 41,3 (55,0) milj. euroa eli 2,4 (3,0) prosenttia liikevaihdosta.
- Käyttökate kertaluonteiset erät mukaan lukien oli 33,2 (45,6) milj. euroa eli 1,9 (2,5) prosenttia liikevaihdosta.
- Kertaluonteiset erät olivat -8,2 milj. euroa. Kertaluonteiset 21,4 milj. euron kustannukset koostuivat lopetettuun yrityskauppahankkeeseen liittyvistä kuluista, uudelleenjärjestelykuluista sekä vanhoihin, päättyneisiin projekteihin liittyvistä varauksista. Näitä tasoitti kertaluonteinen 13,2 milj. euron suuruinen eläkevastuuvarauksen purkaminen, kun Norjassa siirryttiin uuteen eläkejärjestelmään.
- Projektit Norjassa ja Tanskassa heikensivät kannattavuutta tammi–syyskuussa 2014. Norjan projektitoimintojen kannattavuuden parantamistoimet ovat edenneet kolmannella vuosineljänneksellä hyvin suunnitelman mukaisesti.
· Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja: Operatiivinen kassavirta parani edellisvuodesta 13,4 (7,1) milj. euroon käyttöpääoman hallintaan keskittymisen tuloksena. Kassavirtaa heikensivät 4,3 milj. euron tietotekniikkaan liittyvät lisenssien ennakkomaksut ja 3,5 milj. euron kertaluonteinen kulu, joka liittyi lopulliseen ratkaisuun Tanskassa.
Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan jakson lukuja, ellei toisin ole mainittu. Vuoden 2013 vertailuluvut ovat carve-out-lukuja osittaisjakautumisen voimaantulopäivää (30.6.2013) edeltäviltä kausilta.
AVAINLUVUT
Milj. e | 7–9/14 | 7–9/13 | Muutos | 1–9/14 | 1–9/13 | Muutos | 1–12/13 |
Liikevaihto | 566,7 | 594,8 | -5 % | 1 746,4 | 1 855,5 | -6 % | 2 543,6 |
Käyttökate | 21,5 | 23,3 | -8 % | 33,2 | 45,6 | -27 % | 70,9 |
Käyttökateprosentti, % | 3,8 | 3,9 | 1,9 | 2,5 | 2,8 | ||
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä | 25,3 | 26,8 | -5 % | 41,3 | 55,0 | -25 % | 81,7 |
Käyttökateprosentti ilman kertaluonteisia eriä, % | 4,5 | 4,5 | 2,4 | 3,0 | 3,2 | ||
Liikevoitto | 15,7 | 17,8 | -12 % | 16,0 | 29,9 | -46 % | 49,4 |
Liikevoittoprosentti, % | 2,8 | 3,0 | 0,9 | 1,6 | 1,9 | ||
Tilikauden voitto | 9,9 | 11,4 | -13 % | 7,6 | 18,4 | -59 % | 35,5 |
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e | 0,08 | 0,09 | -13 % | 0,06 | 0,15 | -59 % | 0,28 |
Käyttöpääoma | 49,4 | 119,9 | -59 % | 49,4 | 119,9 | -59 % | 46,0 |
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 20,5 | 11,1 | 84 % | 13,4 | 7,1 | 89 % | 108,5 |
Korollinen nettovelka kauden lopussa | 131,6 | 190,1 | -31 % | 131,6 | 190,1 | -31 % | 86,5 |
Velkaantumisaste kauden lopussa, % | 57,8 | 79,7 | 57,8 | 79,7 | 34,6 | ||
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana | 17 329 | 18 016 | -4 % | 17 346 | 18 174 | -5 % | 18 071 |
Konsernijohtaja Fredrik Strandin kommentti
“Syyskuussa Tukholmassa järjestämämme pääomamarkkinapäivän yhteydessä korostimme, että meillä on selvä suunnitelma kannattavuutemme parantamiseksi. Lisäksi toistimme keskittyvämme elinkaariratkaisujemme tarjoaman suuren potentiaalin hyödyntämiseen. Toimialamme megatrendit, kuten energiatehokkuuden kiristyvät vaatimukset, digitalisoituminen ja hajanaiset markkinat ovat meille eduksi.
Parannamme kannattavuuttamme ennen kaikkea panostamalla omaan sisäiseen tehokkuutemme tekemällä tarvittavia muutoksia toimintamalliimme ja prosesseihimme. Olemme siirtymässä taloudellisesta holding-yhtiöstä yhdeksi, yhtenäiseksi palvelu- ja projektiyhtiöksi. Siksi myös toimintaperiaatteidemme ja prosessiemme tulee olla yhtenäiset kaikissa maissa. Projektikontrolleihin liittyvää projektin johtamista on jo tehostettu ja projektiliiketoimintaa keskitetään projektitoimistoihin. Projektien läpivienti asetettujen tavoitteiden mukaisesti on parantunut. Näiden toimien tuloksena Norjan projektitoimintojen kannattavuuden parantamistoimet ovat edenneet kolmannella vuosineljänneksellä hyvin suunnitelman mukaisesti. Lisäksi olemme panostaneet järjestelmien ja työkalujen kehittämiseen sekä yhdenmukaistamiseen laskutusprosessimme lyhentämiseksi. Tehostunut käyttöpääoman hallintamme näkyy heinä–syyskuun parantuneena operatiivisena kassavirtana.
Myös tilauskantamme kehittyi positiivisesti ja oli syyskuun lopussa 1 379,5 milj. euroa, mikä vastaa 6 prosentin kasvua syyskuun 2013 lopusta. Olemme julkistaneet monia useiden miljoonien eurojen tilauksia, esimerkkeinä 33 miljoonan euron Henninger Turm -projekti Saksassa, lähes 9 miljoonan euron tilaus DZNE-tutkimuskeskukseen Bonnissa ja noin 5 miljoonan euron tilaus aachenilaiseen Aquis Plaza -ostoskeskukseen. Suomessa osa asiakkaistamme on joutunut lykkäämään projektejaan, mutta olemme myös onnistuneet saamaan verrattain suuria uusia tilauksia, kuten sähköjärjestelmien toimituksen Ouluun rakennettavaan Valkea-kauppakeskuksen projektiin, arvoltaan noin 3,5 miljoonaa euroa. Norjassa vastaamme myös yli kolmen miljoonan euron arvoisesta talotekniikan kokonaistoimituksesta Arendalin poliisiasemalle.”
NÄKYMÄT VUODELLE 2014
Caverionin palvelujen ja ratkaisujen markkinanäkymät
Lisääntynyt teknologian käyttö rakennuksissa, energiatehokkuutta koskevat vaatimukset ja lisääntyvä digitalisoituminen sekä automaatio luovat kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina. Edellytykset kasvaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa ovat edelleen suotuisat kaikissa Caverionin divisioonissa vuonna 2014. Teknologian lisääntyessä rakennuksissa uusien palvelujen tarpeen ja elinkaariratkaisujen kysynnän odotetaan lisääntyvän. Taloteknisten uusinvestointien odotetaan kasvavan hieman, ja tarjouspyynnöissä on nähtävissä positiivisia merkkejä. Lisääntyneitä julkisia investointeja sekä korjausrakentamisen ja ennakoivan huollon kasvavaa tarvetta pidetään merkittävimpinä kasvuun vaikuttavina tekijöinä. Tiukentuva ympäristölainsäädäntö luo edellytyksiä energiatehokkuuspalveluiden kysynnän kasvulle. Ympäristösertifikaattien ja energiatehokkuuden merkitys lisääntyy ja niiden avulla kiinteistöjen omistajat voivat nostaa kiinteistöjensä arvoa. Yhä useammat kiinteistöt varustetaan etävalvontayhteyksillä, jolloin niitä voidaan tarkkailla keskitetysti valvomoista.
Yleiseen makrotaloudelliseen kehitykseen ja geopoliittisiin jännitteisiin liittyvä epävarmuus on johtanut muutoksiin toimintaympäristössä, minkä odotetaan aiheuttavan tiettyä varovaisuutta projektien aloituksissa ja palvelujen kysynnässä loppuvuonna.
Tulosohjeistus vuodelle 2014 (muuttumaton)
Caverion arvioi, että konsernin vuoden 2014 liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein ja käyttökate ilman kertaluonteisia eriä säilyvät edellisvuoden tasolla.
Vuonna 2014 käyttökatteen tavoitetaso saavutetaan toiminnallista tehokkuutta parantamalla, huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa kasvattamalla sekä Saksan projektiliiketoimintaa lisäämällä. Yleisen makrotaloudellisen ympäristön mahdolliset muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa Caverionin liiketoimintaan ja asiakkaisiin.
Yksi toiminnallinen segmentti
Caverion Oyj:n hallitus päätti 27.1.2014, että Caverionin ulkoista raportointirakennetta muutetaan 1.1.2014 alkaen vastaamaan paremmin yhtiön uutta johtamisrakennetta ja liiketoiminta-alueita. Maantieteellisiin alueisiin perustuvat segmentit (Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut ja Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut) korvataan yhdellä toiminnallisella segmentillä, joka sisältää myös konsernipalvelut ja muut erät. Huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa sekä projektiliiketoimintaa on Caverionin perustamisesta lähtien kehitetty vahvasti yli maarajojen. Tämä on kolmas osavuosikatsaus, jossa käytetään uutta raportointirakennetta. Raportointirakenteen muutos ei vaikuta konsernin strategisiin tavoitteisiin.
TIEDOTUSTILAISUUS, WEBCAST JA PUHELINKONFERENSSI
Osavuosikatsauksesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus perjantaina 31.10.2014 klo 11 Suomen aikaa ravintola Bankissa (Unioninkatu 20, Helsinki). Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat. Tilaisuutta voi seurata myös puhelimitse soittamalla numeroon +358 9 81710465 (käyttäjätunnusta tai PIN-koodia ei tarvita) viimeistään klo 10.55 Suomen aikaa. Tilaisuudesta on lisätietoa osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.
Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2014
Tammi–joulukuun 2014 tilinpäätöstiedote julkaistaan 29.1.2015 klo 9.00 Suomen aikaa.
Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa on saatavana Caverionin verkkosivuilta osoitteesta www.caverion.fi/sijoittajat ja IR App -sovelluksesta. Materiaalit voi myös tilata sähköpostitse osoitteesta IR@caverion.com.
CAVERION OYJ
Lisätietoja:
Antti Heinola, talousjohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 352 1033, antti.heinola@caverion.fi
Milena Hæggström, sijoittajasuhdejohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 5581 328, milena.haeggstrom@caverion.fi
Jakelu: NASDAQ Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.caverion.fi