Kiristyvä kilpailu, työvoimapula, tiukentuvat vastuullisuustavoitteet sekä kasvavat kustannukset luovat tulevina vuosina suomalaiselle teollisuudelle merkittäviä haasteita. Voisiko tekoäly auttaa parantamaan kilpailukykyä ja tekemään Suomesta houkuttelevamman investointikohteen? Kokosimme kolme keskeistä hyötyä, joita tekoäly voi tarjota kotimaiselle teollisuudelle.
Tekoäly auttaa tehostamaan teollisuuden prosesseja ja parantamaan käytettävyyttä. Suomessa hyödynnetään jo monenlaisia tekoälyyn perustuvia ratkaisuja ja sovelluksia.
Tekoäly voisi olla suomalaisen teollisuuden uusi voimavara, jonka avulla houkuttelemme myös lisää teollisia sijoituksia. Siksi tekoälyn käyttöä tulee lisätä merkittävästi.
Tekoäly parantaa tuotantolaitosten käytettävyyttä huomattavasti. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten on oltava toimintavalmiina aina, kun energialle on kysyntää. Pitkät ja yllättävät huolto- ja kunnossapitoseisokit heikentävät tulosta.
Tekoäly tunnistaa poikkeamat ja auttaa ennakoimaan mahdollisia vikatilanteita. Näin voidaan optimoida huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet, mikä puolestaan parantaa laitosten luotettavuutta ja vähentää yllättäviä tuotantokatkoksia.
Tästä esimerkkinä on koneoppiva Caverion Intelligence -tekoäly. Sitä hyödynnetään jo Oskarshamnin ydinvoimalassa turbiinin tehokkuuden seurannassa ja Stockholm Exergin lämpöpumppulaitoksissa prosessin toiminnan ja laitteiden kunnon tarkkailussa. Tekoäly kerää laitoksen datan yhteen ja tunnistaa mahdolliset poikkeamat. Näin prosessihäiriöt ja alkavat laiteviat voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja korjata ennakoivasti, ennen kuin ne aiheuttavat suurempia häiriöitä.
Tekoäly voi parantaa laitosten tuotantokapasiteettia eri tavoin, kuten optimoimalla prosesseja, parantamalla laadunvalvontaa ja tehostamalla kunnossapitoa.
Tuotantolaitoksen omistaja hyötyy parantuneesta laadusta ja tehokkuudesta. Pienenevä hävikki ja kasvava energiatehokkuus helpottavat samalla vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.
Tekoälyä hyödyntävät sovellukset, kuten konenäkö ja äänianalytiikka, auttavat tunnistamaan prosessipoikkeamia ja ohjaamaan prosessia äärimmäisen tarkasti.
Esimerkiksi kehittämämme konenäkösovellus analysoi kuoren pitoisuutta tukkipuussa ja kuitupuun pitoisuutta kuoressa. Se siirtää nämä mittatiedot suoraan kuorimon automaatiojärjestelmään. Järjestelmä ohjaa niiden perusteella kuorimarumpua kuorimaan juuri sopivan määrän kuorta tukista ja säätää linjan nopeutta optimaaliseksi. Näin tuotantokapasiteetti paranee ja kuitupuun hävikki vähenee. Lisäksi konenäkö tunnistaa linjastolle joutuneet kivet, jolloin ne eivät pääse vaurioittamaan hakun teriä.
Tekoälyavusteinen golden run -sovellus parantaa laadunvalvontaa erityisesti erätuotannoissa. Tekoäly koulutetaan hyvien tuotantoerien pohjalta ymmärtämään prosessin toimintaa ja reseptiikkaa tarkasti. Näin tekoäly osaa verrata uusien erien valmistusta täydelliseen erään, jolloin varmistetaan tuotannon korkea laatu prosessin alusta loppuun. Golden run -menetelmä on hyödyllinen monilla eri teollisuudenaloilla, kuten metalli-, sellu-, lääke- ja kemianteollisuudessa.
Vaikka tekoäly tarjoaa merkittävän kilpailuedun kotimaiselle teollisuudelle, sen laajamittainen käyttöönotto ei ole vielä itsestään selvää. Useimmat laitokset toimivat aivan hyvin ilman tekoälyäkin. Mutta jos halutaan saada paras mahdollinen hyöty suuresta laitosinvestoinnista, tekoälyn merkitys korostuu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisen teollisuuden menestys globaalissa kilpailussa riippuu monelta osin siitä, olemmeko jatkossakin tekoälyratkaisujen käyttöönoton eturintamassa.
Korkeista työvoimakustannuksista huolimatta Suomen vahva teknologiaosaaminen tekee maastamme houkuttelevan investointikohteen. Tekoälyn avulla voimme vahvistaa teollisuutemme kilpailukykyä ja varmistaa, että Suomeen investoiminen kannattaa jatkossakin.
Ota yhteyttä, niin kerron mielelläni enemmän tekoälyn hyödyntämisestä teollisuudessa.