Teollisuudessa voimme törmätä tilanteeseen, jossa laitteille on kyllä tehty A/B/C-kriittisyysluokittelu, mutta sen tuloksia ei hyödynnetä systemaattisesti käytännön kunnossapitotoiminnassa. Mitä hyötyä kriittisyysluokittelusta on? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, jotka vesittävät kriittisyysluokittelun edut?
Turvallisempi työympäristö, töiden vaivatonta priorisointia… Nämä ovat neljä suurinta hyötyä, jotka saat kriittisyysluokittelun tekemisestä.
Rajalliset resurssit + suuri työkuorma = kiire. Kiireen keskellä kriittisyysluokittelusta on suuri hyöty, koska sen ansiosta näet työkuormasta heti kriittisimmät laitteet ja kunnossapitotyöt ja voit kohdentaa resurssit ensin niihin. Tuotannon ja turvallisuuden kannalta kriittisimmät laitteet huolletaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti, vähemmän kriittiset myöhemmin.
Kriittisyyksiä luokitellessa käydään läpi laitteiden vikaantumisen aiheuttajat ja seuraukset tuotannolle ja turvallisuudelle. Ennakkohuolto osataan siten kohdistaa kriittisimmille laitteille ja yli- tai alihuollolta vältytään. Kriittisyysluokituksen ansiosta osaat valita oikeat huoltotoimenpiteet ja -välit vikojen ehkäisemiseksi. Tunnistat oikeat kunnonvalvontakohteet ja niiden kriittiset signaalit, joiden perusteella varaudut asianmukaisesti ja vältät pitkät, odottamattomat seisakit.
Kun tunnistat tärkeimmät vikaantuvat laitteet, tunnistat myös niiden komponentit ja pystyt selvittämään varaosien toimitusajat. Kriittisimmät varaosat tunnistettuasi voit varmistaa niiden jatkuvan saatavuuden varaosavarastosta.
Kriittisyysluokittelu auttaa identifioimaan prosessin pullonkaulat ja turvallisuusriskit. Saat samalla arvokasta tietoa investointi- ja modernisointitarpeista ja tarvittavista uudelleensuunnittelukohteista. Tunnistat myös, onko kunnossapidon tai tuotannon toimintatavoissa kehitettävää, jotta laitteen luotettavuus ja käytettävyys saataisiin nousuun.
Suurimmat kriittisyysluokittelun kompastuskivet liittyvät sen toteutukseen ja käytäntöön vientiin. Esimerkiksi alkuperäinen RCM-metodi (reliability-centered maintenance) on useissa tapauksissa liian raskas ja aikaa vievä prosessi, minkä takia myös käytäntöön vienti voi jäädä vaiheeseen.
On myös tapauksia, joissa on tehty kattava vikavaikutusanalyysi, mutta tuloksena ei ole saatu konkreettisia laitteiden kriittisyysluokkia, vaan on vain pystytty esittämään kehityskohteita.
Tärkeintä kriittisyysluokittelussa on, että kriittisyysanalyysin tuloksena saadaan selkeä ja perusteltu laitteiden kriittisyyksien jaottelu, jonka tulokset viedään käytäntöön.
Käytämme kriittisyysluokittelun teossa kehittämäämme vikavaikutusanalyysiin (failure mode and effects analysis, FMEA) perustuvaa simulointityökalua. Keräämme lähtötiedot prosessiasiantuntijoita, vikahistoriasta ja prosessikaavioista, joiden perusteella tunnistamme laitteiden yleisimmät ja pahimmat viat vaikutuksineen.
Laitteiden kriittisyys muodostuu annetuilla lähtötiedoilla eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta:
Laskennan tuloksena määriteltävistä kriittisyyksistä yleensä noin viidennes on A-kriittisyysluokan laitteita. Esitämme kriittisyydet ja kunkin kategorian tulokset taulukoina ja grafiikoina. Pystymme myös hienosäätämään kategorioiden painoarvoja asiakkaan haluamilla arvoilla.
Tarjoamme myös nopeaa, täysin tehtaan vikahistoriaan perustuvaa kriittisyysluokittelua, jonka avulla kriittisyydet saadaan päivitettyä kunnossapitojärjestelmän dataan pohjautuen.
Onko laitoksesi kriittisyysluokittelu päivityksen tarpeessa? Kaipaatko apua kriittisyysluokittelun käytäntöön panon kanssa? Ota meihin yhteyttä – selvitämme mielellämme, mikä olisi sinulle sopivin ratkaisu.