Antti Hänninen,

17.03.2023

Kiinteistöt

Jäähdytys- ja lämpöpumppuprosessit voidaan perustaa synteettisten aineiden sijasta luonnollisiin kylmäaineisiin. Ihmisen ja ympäristön kemikaalikuorma pienenee merkittävästi.

On ollut ilahduttavaa seurata, kuinka Suomessa siirrytään polttamisesta vapaaseen lämmöntuotantoteknologiaan. Erilaiset lämpöpumpputeknologiat valtaavat alaa niin energian käytön tehostamisprojekteissa kuin suorissa lämpö-  ja jäähdytysenergian tuotantoprojekteissa. Ala, jonka pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja tehdä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja on sortumassa kuitenkin pikavoittoihin, joita ajavat elinkaariajattelun sijasta matalat investointikustannukset ja lyhytnäköisyys.

Eivätkö siis lämpöpumput ole hyvä asia? Lähtökohtaisesti kyllä, mutta investointivaiheessa otamme tarpeettomia riskejä, joiden lopullista hintaa talouden tai  ympäristön kannalta kukaan ei pysty varmuudella ennustamaan. Lämpöpumppujen ja jäähdytyskoneiden kylmäaineista syntyy merkittäviä riskejä, sillä niiden pitkän aikavälin vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön ei tunneta. Esimerkiksi kylmäaineiden vaikutuksista vesistöihin on saatu huolestuttavaa tutkimisnäyttöä siitä, että nykyisin ilmastoneutraalit kylmäaineet ovat pahoja pohjavesistöjen saastuttajia.

Mikä siis neuvoksi?

On totta, että kaikista synteettisistä kylmäaineista emme pääse eroon lähitulevaisuudessa, mutta tekemällä järkeviä arvovalintoja lähes kaikki jäähdytys- ja lämpöpumppuprosessit voidaan rakentaa luonnollisilla kylmäaineilla, joten ympäristön  ja ihmisen kemikaalikuormaa voidaan pienentää merkittävästi. Luonnollisia kylmäaineita ovat esimerkiksi hiilidioksidi (CO2), ammoniakki tai propaani. Erityisesti isot kiinteistölämpöpumput ja vedenjäähdyttimet voidaan toteuttaa ympäristöystävällisellä CO2-kylmäaineella, joka tarjoaa alhaisen sähkönkulutuksen sekä taatusti yllätyksettömän ja riskittömän vaihtoehdon, kun puhutaan pitkän aikavälin vaikutuksista ihmiseen tai ympäristöön.

Mikseivät CO2-lämpöpumput ole valtavirtaa?

Yleisesti ottaen ainoana esteenä voidaan pitää hieman kalliimpaa hankintakustannusta ja alan tietämättömyyttä CO2-kylmäpaineen sopivuudesta lämpöpumpputeknologiaan. Useat lämpöpumppu-  ja jäähdytysteknologian asiantuntijat Suomessa toimivat noin 10 vuotta vanhan teknologiatietämyksen varassa, ja tätä ymmärrystä tulisi päivittää nykyaikaan. Tätä blogia kirjoittaessani istun lentokoneessa matkalla takaisin Suomeen. Takana on kahden päivän tapaaminen johtavien teknologiatoimittajien kanssa. Avainteemana on ollut kehittää CO2-lämpöpumppu- ja jäähdytysteknologiaa siten, että luonnollisista kylmäaineista saataisiin valtavirtaa, kun puhutaan lämpöpumpuista.