Viime vuosia ovat värittäneet monenlaiset muutokset. Pandemian, sodan ja tekoälyn kehityksen globaalit vaikutukset ovat suuria ja ulottuvat myös turvatekniikalle asetettuihin tavoitteisiin ja vaatimuksiiin. Kiinteistöjen turvajärjestelmiltä vaaditaan yhä enemmän. Ne tukevat yritysten liiketoiminnan jatkuvuutta ja vaatimustenmukaisuutta sen lisäksi, että ne parantavat ihmisten ja irtaimiston turvallisuutta. Seuraavat viisi turvallisuuteen liittyvää kehityskulkua puhuttavat alalla varmasti ensi vuonnakin.
Vaatimukset turvajärjestelmille ja jäljitettävyydelle ovat tiukentuneet muun muassa Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia. Todennäköisesti ne jatkavat tiukentumistaan. Toimitilaturvallisuuteen saattavat jatkossa vaikuttaa esimerkiksi kiristyvät ympäristönormit.
Perinteisesti huomio on kohdistunut siihen, kenellä on pääsy kiinteistöön ja sen järjestelmiin. Nyt jäljitettävyysvaatimukset koskevat yhä rajatumpia alueita, kuten tuotantotiloja tiettyinä ajankohtina. Jäljitettävyyttä vaaditaan yhä pienemmiltä yrityksiltä. Toimiketjujen hallinnan takia tuottajien täytyy voida osoittaa, kenellä on ollut pääsy tiettyihin tiloihin tiettynä ajankohtana.
Turvatekniikan ratkaisujen määrä kiinteistöissä on kasvanut ja toimitilojen turvallisuus samalla parantunut. Kulunvalvontajärjestelmät, valvontakamerat sekä modernit sammutus- ja hälytyslaitteistot ovatkin onneksi itsestäänselvyys useimmissa toimitila- ja liikekiinteistöissä.
Tekniikan lisääntymiseen liittyy kuitenkin ongelmia. Kuka huoltaa, ylläpitää ja päivittää järjestelmiä niiden koko elinkaaren ajan? Kuka toimii eri järjestelmien pääkäyttäjänä? Nykyvaatimusten mukaan verkossa ei saisi olla yhtään päivittämätöntä järjestelmää.
Yritysturvallisuudesta tai riskienhallinnasta vastaavien henkilöiden työpöydillä on helposti usean eri valmistajan järjestelmiä. Kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla haastavaa loputtomien yksityiskohtien keskellä, etenkin, jos kiinteistöt sijaitsevat useilla eri paikkakunnilla.
Ymmärrys turvatekniikan hyötykäytöstä liiketoiminnan tukena on kasvanut. Sen mukanaan tuomat mahdollisuudet laajentuvat jatkuvasti.
Otetaanpa esimerkiksi ruokakaupat. Kameravalvonnan avulla voidaan varmentaa, että tuotteet on hyllytetty oikein. Kameroita voidaan hyödyntää myös pysäköinnissä: rekisterikilven tunnistuksen jälkeen autoilija opastetaan suoraan oikeaan paikkaan.
Selvä kehityskohta monien isojen organisaatioiden turvallisuuskäytännöissä on avaintenhallinta. Vaikka turvateknisiin järjestelmiin olisi investoitu voimakkaasti, avaintenhallinta voi olla puutteellista. Avaimia on saatettu vuosien aikana jakaa esimerkiksi huollon ja kunnossapidon kumppaneille, eikä niiden sijainnista ja käyttäjistä aina ole enää tarkkaa tietoa.
Ongelman ratkaisee digitaalinen avainhallinta. Avaimia ei tarvitse viedä pois kohteesta, vaan ne kuitataan sähköisellä allekirjoituksella, kun niitä tarvitaan. Samalla avainten luovutuksesta ja palautuksesta tulee huomattavasti helpompaa ja nopeampaa.
Turvallisuusjohtaminen on laaja kenttä. Turvallisuusjohdolla ei usein ole aikaa paneutua yksittäisiin turvallisuuden osa-alueisiin riittävän syvällisesti. Lisääntyvä tekniikan ja automaation määrä helpottaa, mutta kuten aiemmin todettiin, se tuo mukanaan omat ongelmansa.
Kun kiinteistön turvajärjestelmät on keskitetty kumppanille, joka kykenee kehittämään ja ylläpitämään niitä kokonaisvaltaisesti, vältytään monelta päänvaivalta. Turvallisuusjohdossa voidaan keskittyä yritysturvan muihin osa-alueisiin. Keskittäminen tuottaa myös taloudellisia hyötyjä, kun päästään eroon päällekkäisyyksistä ja ylimääräisestä työstä.
Näihin sekä muihin trendeihin pääset tutustumaan lokakuun FinnSec 2023 -messuilla. Tutustu messuteemoihimme ja ota yhteyttä – jatketaan keskustelua turvatekniikan kehityksestä!