Henri Käyrä,

27.02.2025

Kiinteistöt

Miten sisäilmatutkimukset ovat vuosien saatossa muuttuneet, miten toteutat onnistuneen sisäilmatutkimuksen ja miten tutkimukset voisivat seuraavan vuosikymmenen aikana vielä kehittyä? Vuotuisen Sisäilmastoseminaarin innoittamana pohdin myös, millaisia keinoja vaaditaan kiperimpien sisäilmaongelmien selvittämisessä.   

Mitä Suomessa on tehty sisäilmatutkimusten eteen?

Suomessa on tehty paljon kansallisen tason toimia sisäilmaston ja sisäilma-asioiden parantamiseksi. Moni on varmasti törmännyt viime vuosikymmenen aikana Hometalkoot-projektiin tai tuoreimpana Terveet tilat 2028 -ohjelmaan, joka alkaa myös saapua päätepysäkilleen. Osana hankkeita ja niiden ohessa on tehty paljon tarkentavaa ohjeistusta niin tutkijoille, tilaajille kuin käyttäjillekin.

Myös kiinteistötekniikka on kehittynyt vuosien varrella huimasti. Yhä useampi kiinteistö on etävalvonnan piirissä ja tallentavat olosuhdeanturit alkavat olla arkipäivää. Talotekniikkaa ohjaava rakennusautomaatio on täynnä uusia mahdollisuuksia, ja tekoäly tekee vahvasti tuloaan kiinteistöjen ylläpidossa.

Olen tiimiesihenkilö Caverionin Kiinteistöt ja rakenteet -yksikössä, jossa teemme keskimäärin 400 sisäilma- ja kosteusteknistä kuntotutkimusta vuodessa. Olen mukana useassa näistä mm. tutkijana, projektin ohjaajana tai raportin tarkastajana. Työssä ja päivittäisessä asiakasrajapinnassa olenkin saanut aika hyvän läpileikkauksen siihen, miten Suomessa tutkimuksia tehdään. 

Sisäilmatutkimuksilla ratkaistavat ongelmat ovat entistä monimutkaisempia

Vuosien varrella on ollut mukavaa huomata, että tietoisuus ja tutkimusten laatu ovat menneet hurjasti eteenpäin – vaikka tutkimusmenetelmissä ei kovin isoja mullistuksia ole ollut.

Markkinoilla on todella laadukkaita tutkimusraportteja, huippuosaajia sisäilma-asioissa sekä paljon onnistuneita vaativiakin projekteja. Myös tilaaja- ja käyttäjäpuolella tietoisuus sisäilma-asioista on lisääntynyt. Käyttäjille tietoa alkaa olla jopa ähkyyn asti. Internetin syövereissä on usein vähintään kyseenalaista sekä ristiriistaista tietoa, joten faktantarkistuskin on ajoittain paikallaan.

Sisäilmatutkimusprojektit eivät aina ole helppoja. Toimitilakiinteistöissä ja julkisissa rakennuksissa homeongelmat ovat yhä harvemmin varsinainen ongelman lähde, sillä tilanne on yleensä huomattavasti monisyisempi. Erityisesti uudemmassa kiinteistökannassa, jossa perinteisiä riskirakenteita ei enää ole, pitää poissulkea kaikki vaihtoehdot rakentamisvaiheen riskeistä lähtien.

Yhä useammin tulee vastaan tilanteita, joissa käyttäjät raportoivat sisäilmaongelmia, vaikka esimerkiksi asumisterveysasetuksessa asetetut toimenpiderajat eivät ylity. Terveissäkin kiinteistöissä käyttäjät voivat kokea haittoja, sillä työpaikan tai koulun olosuhteet voivat erota huomattavasti kodin olosuhteista. Kuiva sisäilma, tehokas ilmanvaihto, kaluste-emissiot, allergeenit, melu, valoisuus, normaali sairastelu, jne. Ohessa on vain osa lukemattomista tekijöistä, jotka voidaan yhdistää sisäilmasta koettuihin ongelmiin.

Tarkoitukseni ei missään nimessä ole vähätellä käyttäjien kokemaa haittaa, vaan tuoda esiin ongelmien monisyinen luonne. Niiden ratkaisu vaatii ammattitaitoista ja kokenutta tutkijaa. Asiantuntijapiireissä käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaisi olevan tavanomaista, että satojen käyttäjien kiinteistöistä löytyy aina yksittäisiä ongelmia kokevia käyttäjiä.

Jos muutama prosentti kiinteistön käyttäjistä kokee ongelmia, onko kiinteistössä silloin sisäilmaongelma? Jos mitattavien arvojen toimenpiderajat eivät ylity, ovatko mittarit väärät? Osataanko silloin tutkia oikeita asioita?

Esimerkit ovat kärjistettyjä, mutta näitä ja monia muita kysymyksiä ratkomme tulevan vuosikymmenen aikana. Parhaaseen lopputulokseen päästäänkin, kun haastavia sisäilmaongelmia selvitetään tutkijan, tilaajan, käyttäjien edustajien sekä työterveyden yhteistyönä.

Näin onnistut sisäilmatutkimuksessa

Välillä tulee eteen projekteja, jotka eivät mene maaliin suunnitellusti. Sisäilmatutkimuksissa homma ei kaadu ainakaan ohjeistuksen puutteeseen. Ammattitaitoista henkilöstöäkin on varmasti tarjolla, joten miksi silti epäonnistutaan?

Ongelmien juurisyytä ei aina löydetä kiinteistöstä tai päädytään tutkimaan vääriä asioita. Toisinaan pienetkin asiat saattavat johtaa selvitykset harhapolulle.

Ohessa kuusi vinkkiä, jotka auttavat onnistuneen sisäilmatutkimuksen tekemisessä.

1. Ei oikotietä onneen. Alkuvaiheen selvittelyillä ja tutkimussuunnittelulla on suuri merkitys menestymiselle, joten ne on tehtävä huolella. Tutkimusvaihe ja vielä varhaisempi tutkimuksien suunnitteluvaihe ovat vain murto-osa projektin kustannuksista. Puhumattakaan niistä kustannuksista, jos korjataan vääriä asioita puutteellisten tutkimuksien takia.
   
   
2. Yhteistyössä on voimaa.
   Tutkijan ja tilaajan vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää, kun sisäilmaongelmia ratkotaan. Kun tilaajalla on selkä näkemys tarpeistaan, on tutkijoiden ja konsulttien tehtävä määrittää, miten haluttu lopputulos saavutetaan.
   
   
3. Halvalla ei saa hyvää.
   Hyvin usein tutkimusten valintaperusteena on halvin hinta. Isommat tutkimukset ja selvitykset kilpailutetaan alan toimijoilla. Kilpailutuksen onnistumisen vuoksi on erittäin tärkeää, että tarjouspyynnön taustalla on laadukas tutkimussuunnitelma ja toimeksiannon vaativuuden mukaan myös riittävät pätevyysvaatimukset toteuttajalta. Jos tarjousvertailussa on suurta hajontaa ja yksi tarjous on poikkeuksellisen edullinen, on hyvin todennäköistä, että tarjouspyyntö on ollut liian tulkinnanvarainen. Kyseinen toimittaja on tehnyt laskenta- tai määrittelyvirheen, jolloin pyynnön vaatimukset eivät tule täytetyksi. On nimittäin äärimmäisen epätodennäköistä, että yksi yritys olisi muita etevämpi ja tehokkaampi. Pahimmassa tapauksessa lopputuotoksena on selvitys, joka ei vastaa tilaajan tarpeeseen. Tutkimuksen täydentäminen maksaa lopulta huomattavasti enemmän kuin yksi kunnollinen tutkimus olisi kustantanut. Puhumattakaan aikataulusta, joka venyy lisäselvitysten takia.
   
   
4. Vaadi laatua.
   Varmista, että valittu toimija toteuttaa kaikki tarjouspyynnössä esittämäsi vaatimukset. Tämä liittyy vahvasti edelliseen kohtaan. Tarvittaessa tutkimuksen lopputuloksen voi tarkistuttaa vaikkapa kolmannella osapuolella. Erityisesti julkisissa hankinnoissa tämä on tärkeää myös muiden tarjoajien tasapuolisen kohtelun kannalta.
   
   
5. Viestintä on kaiken A ja O.
   Ihan koko prosessin ajan ja kaikille osapuolille. Varsinkin sisäilmatutkimuksissa hyvätkään tutkimukset eivät välttämättä auta, jos hankkeen ja lopputulosten viestinnässä epäonnistutaan.
   
   
6. Huolehdi jälkitöistä.
   Hyvä tutkimus ei pääty siihen, että sinulle luovutetaan tutkimusraportti, jonka jälkeen olet oman onnesi nojassa. Usein kannattaa pitää tutkija mukana hankkeessa korjauksista luovutushetkeen saakka.

Jos tarvitset apuja selvittelyyn, ammattilaisemme auttavat ympäri Suomen. Ota yhteyttä kiramyynti@caverion.com tai suoraan allekirjoittaneeseen.

Olen myös tavattavissa – jo kahdeksatta kertaa – Sisäilmaseminaarissa 11.3.2025 Caverionin ständillä.