Teemu Liehu,

28.10.2018

Kiinteistöt

Kun halutaan tarjota parasta mahdollista hoitoa, hoitohenkilökunnalle on jätettävä riittävästi aikaa aitoihin kohtaamisiin potilaan kanssa. Tässä blogissa pohdiskelemme, miten teknologia voi parantaa sosiaalista kanssakäymistä sairaaloissa vapauttamalla siihen aikaa.

Kuvitellaanpa tilanne, jossa potilas Pekka saapuu sairaalaan leikkausta varten. Henkilökunnan tehtävä on viedä potilas omalle paikalleen osastolla sekä hoitaa tarvittavat kokeet ennen leikkausta. Tämä kokonaisuus sisältää valtavan määrän pienempiä osia: esimerkiksi potilaan vastaanoton, tämän kirjaamisen sisään, kuljetuksen osastolle, huoneen varauksen, laboratorion varauksen, sopivien sairaalavaatteiden tuomisen sekä ruokailut mahdollisine erityisruokavalioineen. 

Usein nykyjärjestelmissä nämä toimenpiteet ovat jo ennakoituja ja oletusaika-arvoisesti suunniteltuja tehtäväpohjia, jotka voidaan jopa sovittaa kyseisen potilaan potilasprofiiliin. Profiilissa eri toimintoihin tarvittava aika säätyy tarpeen mukaisesti kunkin potilaan kohdalla. Tällainen älykäs järjestelmä on jo arkipäivää osassa maailman sairaaloita. Edellä kuvattu kokonaisuus ei valitettavasti sisällä niitä lukuisia pieniä ennakoimattomia tapahtumia, joista hoitohenkilökunnan arki koostuu.

Ajatellaanpa vaikka tilannetta leikkauspotilas Pekan osastolle asettumisen jälkeen. Liikkuminen kipeän jalan kanssa on vaikeaa, mutta jano riivaa ja hän painaa hoitajakutsulaitteen nappia. Takahuoneessa lääkejakelua valmistellut hoitaja kuulee äänimerkin ja näkee, että kutsu tulee huoneesta 2. Hän keskeyttää työnsä ja lähtee käytävän toiseen päähän tarkistamaan tilanteen. Pekka ei kuitenkaan ole hänelle tuttu potilas, joten hoitaja joutuu palaamaan takahuoneeseen tarkistamaan Pekan potilastiedot tietokoneelta. Niistä selviääkin, että leikkausta edeltävät testit vaativat Pekalta juomattomuutta. Hoitaja palaa Pekan huoneeseen pahoittelemaan asiaa ja jatkaa sitten keskeytynyttä työtään. Tulevaisuuden sairaalassa asiat toimivat fiksummin. 

Millainen on älykkäämpi sairaala?

Älykkäässä sairaalassa vastaavat tilanteet voitaisiin hoitaa sujuvasti potilaslähtöisesti suunnitellulla teknologialla. Jos hoitajakutsu tulee takahuoneen lisäksi suoraan tiimin vuorossa olevien hoitajien mobiililaitteisiin, heistä lähin vapaana oleva voi ottaa kutsun hoidettavakseen ja samalla kuitata sen. Muut hoitajat näkevät mobiililaitteistaan, että kutsuun on vastattu ja voivat jatkaa omia tehtäviään. 

Potilaslähtöinen teknologia voisi myös mahdollistaa potilaan kanssa juttelemisen mobiilisti. Kutsun syyn saa selville jo puhelimessa, jossa myös potilaan sen hetkiset hoito-ohjeet olisivat kätevästi saatavilla. Kenenkään työ ei keskeydy, ja vapaana oleva hoitaja ehtii käydä kyselemässä leikkausta odottavan potilaan vointia ja vastailemaan tämän kysymyksiin lähestyvästä operaatiosta. 

Datan kautta löydetään oikeat paikat ja tilanteet, joissa toimintaa voidaan tehostaa. Mikäli pieniä keräytyviä tehtäviä ei tilastoida ja dokumentoida, ei johto koskaan saa oikeaa kuvaa siitä, kuinka eri resurssien - ihmisten, tilojen ja asioiden - aikajana ja tehtävät koostuvat. Näitä tietoja koskevat yhtä lailla GDPR säännöt, joten tieto on välitettävä, säilytettävä, lokitettava ja analysoitava tietosuojalakien mukaan.

Potilaslähtöinen suunnittelu luo teknologialle oikeat puitteet

Älykkään sairaalan tietojärjestelmässä kaikki resurssit kirjataan omiksi identiteeteikseen. Eri identiteettien tilejä voidaan seurata esimerkiksi osaston kalenterista tai tehtäväluettelosta, joka koostuu kaikista huoneista, tiloista ja laitteista sekä kaikista osastolla toimivien hoitajien ja tietysti osastolla olevien potilaiden tileistä. Tämä kertoo johdolle todellisen tilaston siitä, mitkä tehtävät kuormittavat hoitohenkilökuntaa eniten ja vievät aikaa ennalta suunniteltujen tehtävien hoidosta.

Älykästä tietojärjestelmää käytetään jo osittain - etenkin tapahtumaketju on arkipäivää sairaaloissa. Sairaalan siirtyessä älykkäämpään tietojärjestelmään on tärkeää, että ensin suunnitellaan käyttäjien kanssa uudentyyppinen, potilas ja tehtävät keskiössä oleva toiminta. 

Teknologiasuunnittelu tulee ottaa mukaan heti alussa kertomaan mahdollisuuksista valjastaa tieto- ja talotekniikkaa sujuvan arjen tueksi. Älykkään sairaalan suunnittelun tulisi lähteä liikkeelle potilaan näkökulmasta: mitä tehtäviä hyvä hoito vaatii hoitajilta ja ympäristöltä? Pieniä ennakoimattomia tehtäviä ei voi jättää kirjaamatta, sillä niillä on merkittävä vaikutus kokonaisuuteen. Kun henkilökunta ei joudu turhaan haaskaamaan aikaa hallinnollisiin toimiin kuten kirjauksiin, voidaan keskittyä potilaan kannalta oikeasti tärkeisiin asioihin.

Caverion tuottaa tietoturvallisia tunnistus- ja tiedonsiirtoratkaisuja, niihin ennalta valittuja, tarkastettuja ja sertifioituja Internet of Things -laitteistoja ja järjestelmiä. 

Kerron mielelläni lisää erilaisista vaihtoehdoista ja onnistuneista ratkaisuista.